Noniin, kakkos osaa pukkaa :D Taustamusiikki

"Päivää Biffy." Naapurimme, rouva Knight, tervehti kun eräänä päivänä olin tulossa lenkiltä. Hän ei ollut niitä meluavia naapureita joten tulimme oikein hyvin toimeen.

"Päivää rouva Knight." Vastasin ja hymyilin. Sinä päivänä ei tosiaankaan olisi huvittanut jäädä juttelemaan kenenkään kanssa mutta ihan kohteliaisuudesta jäin.

"Olen huomannut että sinun ja kämppiksiesi kanssa asuu nykyään joku neljäskin. Vai onko hän vain kylässä?" Rouva kysyi ja kohotti kulmiaan. Hetken ajattelin että olisi parasta väittää että Tim on vaan vaikka serkkuni lapsi mutta kyllä rouva jossain vaiheessa kuitenkin saisi tietää.

"Kyl se ihan asuu meil. Se on mun poika. Tim niminen."

Rouva Knight katsoi minua epäilevänä.

Sitten hän alkoi nauraa.

"Sinullako muka lapsi? Hyvä vitsi!"

"Oikeesti. En mä itekkää siitä tienny ennen ku sen mutsi jätti sen meiän ovelle." Yritin vakuutella mutta rouva Knight vain jatkoi nauramista.

"Unoha." Murahdin lopulta ja jatkoin matkaani.

"Heh, lapsi. Biffyllä. Paras vitsi ikinä." Rouva Knight naureskeli vielä mennessään omaan asuntoonsa.

Kun avasin oven niin mua oli vastassa aika outo näky.

"Pysy nyt perkele paikallas!"

"Ehh, Malin... Mitä helvettiä sä teet?"

"Ei se ny ton näkösenä voi kulkee! Noi hiuksethan on ihan liian pitkät pojalle! Mä vähä vaan pätkäsen niitä..."

Ei Timin hiukset mun mielestäni olleet edes kovin pitkät. Ja ne sopi sille.

"Lopeta Malin, nuo hiukset on ja pysyy." Sanoin ja Malin katsoi mua murhaavasti.

"Whatever!" Malin murahti ja lähti.

"Naiset..." Nauroin mennessäni huoneeseeni.

Tämänkin oven takana mua odotti jotain odottamatonta...

"Mitä helvettiä sä teet mun sängyssä, Tony?"

"Sun huone on ainut jos on telkkari." Tony vastasi ja vaihtoi telkkarista kanavaa.

"Olkkarissaki on telkkari." Huomautin ja Tony katsoi mua kuin idioottia.

"En tosiaan ota sitä riskiä et törmään Maliniin. Se on vähä huonolla tuulella."

"Jahas." Tuhahdin ja lähdin kävelemään sänkyä päin.

"Et varmasti tuu tähän nukkuu!" Tony murahti.

"Ensinnäkin mua väsyttää ihan helvetisti. Toiseks tää on mun huone. Ja kolmanneks suksi vittuun siitä!"

"Enkä suksi!"

"No laita ainaki telkkarista ääntä pienemmälle!"

Kun illalla heräsin Tony oli yhä vieressäni.

"Paljoko kello on?"

"Kymmenen." Tony vastasi. Olin siis nukkunut aika kauan.

"Malin on muute Timin kans pihalla." Tony kertoi.

"Pihalla? Siis tuolla mis on keinut ja kaikki muut semmoset?"

"Jep." Tony vastasi välinpitämättömänä.

Sitten mulla kilahti päässä. "Miten sä munapää saatoit päästää ne sinne tähä aikaan illasta?! Siis etkö sä tiiä et alakerran psykopaatit on siel aina iltasin?!"

"Ai nii..."

"Voi vittu sun kanssas oikeesti, Tony!" Huusin raivoissani ja lähdin juoksemaan pihalle.

Siis ne alakerran psykopaatit oli just semmosia psykopaatteja kuten niiden ryhmän lempinimi kertookin. Ne sekos pienimmistäki asioista. Kerran sanoin yhelle niist käytäväs että "Pidä nyt vittu turpas hetki kiinni äläkä marise!" koska se marisi samaan aikaan kun yritin puhua Tonylle. No sehän veti hepulit, huusi jotain tyyliin "Mähän en vittu marise!" ja löi mua suoraan naamaan. Pam. Ja tiesin että ne vihasivat Malinin tyylisiä tavallisia tervejärkisiä muijia.

Kuten arvelinkin siellä ne psykot oli kiusaamassa Malinia. Sentään ne ei olleet niin raukkamaisia että olisivat Timiin koskeneet.

"Hei lehmä, näpit irti mun frendistä!" Huusin ja juoksin Malinin ja jonkun psykoista väliin.

"Okei, mä tappelen sit sun kanssas." Horo vastasi ja katsoi mua haastavasti.

Sitten joku niistä tuli hänen taakseen.

"Emma, jätä ne rauhaan, ne on ihan okei." Se sanoi.

Horo, tai siis Emma, kääntyi katsomaan muijaa joka yritti puolustaa meitä.

"Siis et kai sä oo noiden puolel?"

"Siis enhän mä ku mun mielest vaan sun ei pitäs ärsyttää niitä. Ne on ihan okei." Se hyvä muija sanoi vaivaantuneena.

Emma purskahti nauruun. "Siis sähän oot ihan niiden puolella!"

"En oo!" Muija yritti huutaa mutta Emma vain jatkoi nauramistaan.

En oikeestaan tiiä et miksi mä ja Malin ei oltu jo siinä vaiheessa siepattu Timiä mukaamme ja lähdetty helvettiin sieltä. Kai me haluttiin tietää että mitä tapahtuisi seuraavaksi.

"Sä tiiät kyllä mitä pettureille tapahtuu, Jackie." Emma sanoi uhkaavasti.

Jackie katsoi Emmaa hetken hiljaa ja taisi miettiä. "No jos mä kerran oon petturi nii voinki ottaa hatkat heti." Hän sanoi sitten ja kohautti vain olkiaan.

"Mä vihasinki sua aina!" Emma huusi vielä Jackielle lähtiessään itse sisälle. Se taisi saada aika kovan kolauksen ylpeyteensä.

"Kiitti ku puolustit meit." Sanoin Jackielle melkein heti Emman lähdettyä.

"No problem, enhä mä menettäny muuta kun asuinpaikan."

"No... Sähän voisit tulla meille. Siis ainaki jokski aikaa. Vai mitä, Malin?"

"Käy se mulle." Malin sanoi.

"No okei." Jackie myöntyi. Ja niin taloon saatiin vielä yksi tyyppi lisää. Meitä asui nyt siis viisi tyyppiä saman katon alla. Ja me ei oltu ehditty vielä edes remontoida ullakkoa niin että Tim voisi nukkua siellä joten mietinpähän vaan että missä helvetissä se ja Jackie nyt sit nukkus...

Kommenttia? :D